What is this

Mitä tunteet on? Miksi negatiivisten tunteiden ilmaiseminen ja niistä puhuminen on niin paljon helpompaa, kuin positiivisten? Pystyn kertomaan asioista, joista en pidä ja joita inhoan. En kuitenkaan pysty sanomaan mistä pidän ja ketä rakastan, sillä välillä minusta itsestänikin tuntuu, että en tiedä mitä ne ovat.

 - - - - - - - - - - 

 What are feelings? Why showing and talking about negative feelings is easier than showing and talking about positive ones? I can talk about things that I dislike and hate. But there is no way I could talk about things or people I like or love because most of the time even I don't know what those are.

Pieniä askelia.

Kukka kuki vielä huomenna. Kun heräät kevään tullen hangesta. Niin kuki meille rakkaudesta. Rakastan häntä. Elämäni on vakaampaa nytkyään, mutta en silti koe kaiken olevan niin hyvin kuin toivoisin niiden olevan. Elämäni tulee muuttumaan parempaan lupaan sen itselleni. On ensimmäisten askelten aika. Haluan tuntea oloni mukavaksi kehossani.

Taas se alkaa.

Suru tuntuu musta vedeltä jonne minua hukutetaan.
Avunhuutoni kaikuvat kyyneleistäni tehdyillä seinillä.
Vakuutan, että kaikki on hyvin ja lopulta uskon sanojani.
Lopetan vastaan taistelemisen ja hukun suruun, josta minua ei pelasteta.

Kirjoitanko?

Kesäkuu katosi nopeasti pois. Kuitenkin, aloin tekemään sitä mitä haluan tehdä, kirjoittamaan. Pitkä aikainen haaveeni on ollut kirjailijan ura. Kirjoittaminen on vain jotain sellaista mitä haluan tehdä. Tosin, kun minulta kysytään mitä haluan tehdä tulevaisuutena en voi sanoa, että haluaisin olla kirjailija. Se on kuulemma huono ura valinta ja vanhempani eivät ole kovin kannustavia sen suhteen että yritän kirjoittaa. He vain keksivät minulle muuta "parempaa" tekemistä. He eivät usko minuun miksi minun pitäisi? Minulle saa esittää kysymyksiä ihan mistä vaan!

Tänään olen hyvin rikkinänen. Idea olemassa olosta ahdistaa.
Olen halunnut olla kaunis, joksenkin rohkea ja ehjä.

Lapsuuteni tuhosi maailmani, se teki minusta rikkinäisen.
En ehkä koskaan tule olemaan ehjä ja tieto siitä rikkoo minua vain enemmän.

Tunnen olevani leija,
Annan tuulen kuljettaa minua.
Tunnen viileän tuule ja lämpimän aurinkon paisteen.
Kevät on täällä,
maailma herää kinoksista.

Ja minä olen jumissa omassa maailmassani.
Jälleen kerran liikaa sanomattomia sanoja.
Ihmisten ympäröimänä en vastaa, enkä kysykkään.
En naura, en itke, en tunne vihaa.. minä vain huokaisen tyhjyyteen.

Tulevaisuus

Luulin aina, että kun kasvan isoksi saan tehdä mitä haluan.
Luulin, että minusta tulisi vapaa tekemään mitä haluan; matkustelisin, kirjoittaisin, laulaisin, söisin ja rakastaisin.

Mutta nyt kun olen päätynyt tähän pisteeseen, jossa minun pitäisi alkaa miettimään mitä tulevaisuudellani tekisin, olen hukassa.
Minulla ei ole tietoakaan mihin ammattiin opiskelisin myöhemmin. Ei mitään, josta voisin tienata elantoni.

Voin vain matkustaa mielikuvituksellani maailman jokaiseen kolkkaan, jonne en tule ikinä pääsemään. Voin kirjoittaa omaksi ilokseni sanoja toistensa perään. Voin laulaa hänet uneen, ku hän ei saa unta. Voin syödä ruokia, jotka poltan pohjaan kuvitellen, että ne olisivat huippu ravintoloiden annoksia. Voin rakastaa häntä koko sydämmestäni aina, ku sydämmeni lyö.

Mutta en valloittaa maailmaa jos en tee mitään mikä koskettaisi muita lisäkseni. Haluan luoda jotain suurta ja olla parempi ihminen. Haluan elää unelmaani..